Nimi: Arctic Monkeys – I Bet You Look Good on the Dancefloor (cd-single)
Vuosi: 2005
Ostopaikka: Swamp, Tampere
Kappaleet:
1. I Bet You Look Good on the Dancefloor
2. Bigger Boys and Stolen Sweethearts
3. Chun-Li’s Spinning Bird Kick
Ensimmäinen Arctic Monkeys. Iso hetki. Muistan, että kävin hakemassa tämän yhdellä niistä lukemattomista kierroksistani Swampista, oli tainnut tulla sinne cd-single -hyllyyn. En ollut kuullut kappaletta kuin kerran tai pari, mutta kyllähän NME:n nettisivut ja muut vastaavat hype-mestat olivat tätä nuorten poikien yhtyettä hehkuttaneet. Ehkä vielä silloinen kassatyttöurani jotenkin loi kivan connectionin tuohon angstaavaan off licencen myyjätyttöön.
Onhan tää ihan käsittämätön debyyttisingle (ei, en laske sitä poikien omakustannetta mukaan) yhä edelleen, en voi olla nytkymättä tämän tahtiin nykyisinkään. Aikanaan ensimmäinen fiilis tästä kaikesta oli ehkä sellainen ”hitto nää on nuoria” -masennus, kun tajusi että neljä vuotta nuoremmat sällit pystyy vääntää näin valmista ja aikuista musiikkia.
Aloituskappaleen hassuille diskotansseille naljaileva sanoitus puhuttelee vieläkin, ja se tapa millä mennään eteenpäin on vaan niin huikeaa. Kakkoskappaleen ”ei kato, ei oo väliä vaikka se tyttö lähti kendojanarin matkaan, oot parempi ilman sitä” -itsellevalehtelu on jotenkin kovin hellyyttävää kuunneltavaa. Siinä parikymppinen mies avautuu maailmantuskastaan. Voin niin nähdä rujon Sheffieldin murjomat pojat avautumassa toisilleen. 🙂 Singlen lopettava, rumpukonetta ja toiston voimaa palvova (ehkä jopa Oasiksen Swamp Songin tasolle nouseva) instrumentaali on myös hyvin kestänyt aikaa. Loistava paketti yhä edelleen! Ah, hieno muistella ja miettiä miten jotenkin aavisti että tämä on vasta alku suuremman…
Pisteitä miettiessä tajuaa, että eihän tässä timantti ollut vielä parhaimmillaan, mutta aika hyvänä kuitenkin. Siksi pisteitä 67
Akin aarteet 
Tapsa
12.7.2012 at 10.39
Upea single toden totta. Pitänee kaivaa itsekin esiin, sillä muistikuvat noista b-puolista ovat aika hataria. CD-sinkkuja ei muuten enää juuri tapaa. Oman aikansa tuotoksia, melkein jo nostalgialamaa, vaikka ei tuosta nyt niin pitkään ole kulunut.
aki
12.7.2012 at 11.18
Sepä juuri – näitä tuli joskus ostettua ihan älyttömästi, mutta nopeasti singlet siirtyivät toiseen formaattiin. Ilmeisesti vieläkin näille Swampissa se oma hylly kuitenkin on.
Aleksi
12.7.2012 at 11.00
Mulle Artic Monkeys jäi ehkä vähän etäiseksi. Hirveä hype ja levykin oli kohtuullinen, mutta eivät sitten loppujen lopuksi niin selvästi muista erottuneet. Muistaakseni olivat livenä yllättävän vaisuja. En silti ole levyä poiskaan myymässä.
aki
12.7.2012 at 11.17
Itsellä toi napsahti kunnolla johonkin hermoon, ja ekojen levyjen kaikki sinkut yms piti hankkia. AM-helmi on kyllä se ”Who the fuck..” -ep itselle
T
27.7.2012 at 20.25
Varsinkin ton ep:n nimikkobiisi on eräänlainen unohdettu helmi. Omassa pienessä maailmassani AM:n suhteen on käynyt niin, että bändi on oikeastaan vasta kahden viimeisimmän levyn myötä muuttunut oikein mielenkiintoiseksi. Last Shadow Puppetsia en sen sijaan oikein jaksanut.